Joulukuun pyörin kuin hyrrä. Samaan aikaan piti tehdä kovin montaa asiaa ja ollakin monessa paikkaa. Joulua kohden vauhti aina vaan kiihtyi ja aaton aattona tuntui, että pää räjähtää. Jouluaaton iltana kuitenkin istuin täysin rentoutuneena viinilasi kädessäni sohvalla. Se oli täydellistä. Tässä nyt on tullut hieman hengähdettyä muutama viikko ja nyt sitten taas vauhti päälle ja hyrrä pyörimään (ainakin päässä)!
Tuntuu, että pääni tulvii ideoita koskien kodin sisustamista, kokkailua, vaatteiden tuunailua ja vaikka mitä muuta. Ja lupaan, että tuloksia tullaan näkemään täällä!
Kuitenkin tärkeintä, mitä mieleni tulvii, on kysymykset minulle itselleni. En pidä siitä, mitä peili näyttää. Tänään olin Sokoksella alusvaate-ostoksilla ja niitä sovittaessani näin kehoni monesta peilistä ja joka puolelta. Se nostatti vihan vartaloani ja muutoinkin itseäni kohtaan ja vihan laannuttua, nousi mieleen kysymyksiä. Kirjoitan ne tähän, jotta joku muukin voisi kysyä ne samat asiat itseltään, koska ehkä hän tulee hyötymään vastauksistaan.
- Miksi rankaisen itseäni olemalla sitä, mitä en halua olla?
- Mitä/minkälainen haluan olla?
- Voinko oppia rakastamaan itseäni tällaisena?
- Olisinko tyytyväisempi itseeni, jos olisin hoikempi?
- Mitä haluaisin saavuttaa laihduttamalla?
- Miksi syön, vaikkei minun olisi nälkä?
- Onko pakko syödä lautanen tyhjäksi niin kuin äiti käski?
- Miksi etsiä tähän fyysiseen olemukseen syitä mistään muualta kuin itsestäni?
- Minkä asian/asioiden tarvitsee muuttua, jotta olisin itseeni tyytyväinen?
- Olenko valmis tekemään muutoksia ja muuttumaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti